Siirry pääsisältöön

Gut-feeling...

 Olen aikaisemmin kirjoittanut ihan ensimmäisessä postauksesta gut-feeling.stä - miten sitä on hyvä kuunnella.

Minulla on koko ajan ollut sellainen tunne, että jokin homma on mennyt lääkäreiltä ohi magneetteja katsoessa. On ollut aivan käsittämätöntä, että kipu on ollut mitä on ollut ja että magneeteista ei ole löytynyt selityksiä.

Tämä asia on vaivannut minua ja olen uudestaan ja uudestaan palannut tähän ajatukseen, kunnes lopulta marssin yksityisen sairaalan tiskille ja pyysin heitä viime viikolla laittamaan kaikki kuvat Uuteen Lastensairaalaan. Sinne laitoin sitten viestiä, että toivon, että ortopedit katsovat kaikki kuvat uudestaan.

Ehkä ajattelivat, että olen hysteerinen äiti, mutta en välitä...

Tänään tuli sitten lääkäriltämme viesti, että ortopedi tulee tänään käymään fyssarin huoneeseen, kun lapsi on siellä. Vähänkö kuumottava viesti... Arvelin, että jos ei olisi mitään kerrottavaa, niin tuskin se tulisi sinne...

Äsken laitoin seuraavan viestin yksityisen lääkärikeskuksen muutamalle lääkärille/ortopedille:


"Hei,
toivon, että vastaatte tähän viestiin - sisältää erittäin tärkeää asiaa, joka voi auttaa teitä palvelemaan ja hoitamaan asiakkaitanne paremmin.
Olemme nyt olleet uuden lastensairaalan piirissä CRPS:n takia syyskuusta lähtien. Minä olen jäänyt miettimään magneetteja ja niiden lausuntoja ja olen epäillyt sitä, että oletteko katsoneet niitä tarkasti. Kävin viime viikolla pihlajalinnassa ja pyysin lähettämään kaikki lastensairaalaan ja siellä pyysin asiantuntijoita katsomaan kaikkia kuvia.
Äsken tapasimme ortopedin, joka oli nähnyt äärimmäisen harvinaisen nivelsiteen repeämän jalkapohjassa. Hän sanoi, että yli 20v kokemuksella ei ole nähnyt sellaista lapsella. Aikuisilla sellainen leikataan, mutta lapsilla ei, mutta paranemisen kannalta alkuun olisi pitänyt välttää kävelyä. Voi olla, että olisimme voineet välttyä CRPS:ltä. Se muuten ei ole mitään herkkua. 

Teille kaikille tiedoksi, että vamma sattui 18.4 ja nyt viimeiset 2,5kk lapsi ei ole pystynyt astumaan jalalle lainkaan. Uuden lastensairaalan hoitotiimi on aivan huippu ja nyt tämä uusi löydös muutti hieman hoitosuunnitelmaa ja fyssaritreeniä.

Eli jos haluatte oppia lasten jalkapohjan nivelsiteen repeämistä, kannattaa tsekata lapsen kuvat.

Toivottavasti tästä oli teille hyötyä.

Hyvää syksyn jatkoa sinne!"

Eli, vihdoin saimme edes jonkun selityksen tälle... Ja siis ortopedi korosti, että tämä on äärimmäisen harvinaista ja todella todella huonoa tuuria :(

Olenpa iloinen, että jaksoin sorkkia totakin asiaa!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Explaining pain

  Fyssarin vinkistä löysin tämän videon. Krooninen kipu kuvattu viidessä minuutissa.

Kipukeskus, paras keskus

Tänään puhelin soi. Siellä oli fyssari, joka palasi eiliseen käyntiin. Halusi vielä tarkentaa muutamia juttuja. Kuinka usein uutta lastaa tulee pitää ja kuinka pitkään. Oli konsultoinut kollegoja. Juteltiin muutenkin - siitä isoimmasta blokista. Eli se "rakkaudesta lajiin"-homma. Hän sanoi, että emme ole yksin. Että tyypillisiä kroonisen kivun potilaita ovat juuri ääri-kunnianhimoiset ja sisukkaat nuoret. Hän lupasi briiffata psykologia tilanteesta ja varsinkin tästä blokista. Jos vaikka taitava psykologi voisi auttaa nuorta oivaltamaan sen "saat sen mistä luovut" ajatuksen. Hän kertoi myös heidän säännöllisistä tiimipalavereista, missä yhdessä pohtivat näitä case:ejä.  Miten upeeta kun on oikeesti kokonaisvaltainen koppi - eikä vaan nettisivuilla ... 

Live and learn? Tai sittenkin experience trauma and learn?

Siitä on tasan 2kk, kun viimeksi kirjoitin. Olisipa hyviä uutisia... Ajattelin, että ei ole, mutta luin tuon edellisen postauksen ja täytyy sanoa, etten muista koska kipu olisi peak:annut noin, että ambulanssin soittaminen tuntuu ainoalta vaihtoehdolta. Eli sehän on hyvä uutinen! Kahdessa kuukaudessa on tapahtunut ainakin seuraavat asiat: Koko joulukuu rampattiin säännöllisesti Lastensairaalan kipukeskuksessa. Fyssaria ja psykologia. Fyssarilla mentiin lempeästä lähestymisestä järeämpään ja kuntoutustreeniin tuli lisä-intensiteettiä (toteutus tosin vähemmän intensiivistä - koska kipu), koska lempeä lähestyminen ei tuottanut tulosta Lääkäri määräsi toisen lääkkeen annostuksen lisäämistä tuplaan - ehkä se on vaikuttanut megakipu-peak:ien vähenemiseen/loppumiseen? Joululomalla otettiin iisisti ja nautittiin - oli ihanaa! Vaikkakin erilaista. Meidän onneksemme oli sen verran huonot ulkoilukelit, että sisähengailu ei tuntunut muistakaan harmilliselta. Tammikuussa kipukeskuksen yhteisvastaan...