Siirry pääsisältöön

Kurotetaan tähtiin

Pitkän sekoiluvaiheen jälkeen kurotetaan tähtiin! Päällimmäisenä tunteena kiitollisuus. Seassa myös toiveikkuutta ja pelkoa. 




Kokonaisvaltainen lähestyminen

Se tunne, kun samassa tilassa istuu kipu-lääkäri, kipu-fysioterapeutti, kipu-hoitaja ja kun tiimiin kuuluu lisäksi kipu-psykologi. Ensimmäinen käyntimme oli positiivinen kokemus monella tapaa.

Nyt puhelimeen tulee vähän väliä SMS-viestiä varatuista ajoista. Ei hajuakaan mitä ne eri ajat ovat, mutta ainakin on tunne siitä, että joku auttaa meitä proaktiivisesti.

Myös meille vanhemmille on tarjolla kipu-psykologin vastaanotto ja tähän tulemme tietenkin tarttumaan.

Onnellinen veronmaksaja - ja kiitollinen siitä, että tämä on ensimmäinen kerta yli 12 vuoden vanhemmuuden aikana, kun olemme Lastensairaalan hoidossa. 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pitkä matka

Turha sitä on liikaa katsoa taaksepäin. Silti annan itselleni luvan tuntea laajan skaalan vaikeita tunteita liittyen siihen, että aivan mitättömän pieni loukkaantuminen huhtikuussa triggeröi aivan hurjan tapahtumaketjun. Jossitella, sitäkin olen tehnyt ja tulen todennäköisesti tekemään ja ehkä joku päivä pystyn siitä päästämään irti. Tunteita ja oppeja Tapahtumaketju sisältää lukuisia lääkärikäyntejä, magneetteja, röntgeniä ja eri lääkäreiden eri lausuntoja. Huolta, toivoa, helpotusta ja taas kasvavaa huolta. Vähättelyä, liioittelua. Epäuskoa, taistelutahtoa, energiaa ja apatiaa. Vihaa, ärsytystä, katumusta. Häpeää ja turhautumista. Ja myös iloa. Läheisyyttä. Surua. Ja valtavasti rakkautta. Ja oppimista. Vielä muutama kuukausi sitten en edes tiennyt että CRPS on olemassa. En todellakaan tiennyt aivojen kipukeskuksesta mitään. En tiennyt, että aivot voivat kivun takia hylkiä raajan. Ja ehkä nolointa - ja tärkeintä - kaikesta: en tiennyt, että vaikka on vakuutus, niin  Lastensairaala...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Riittää, että onnistun joskus

Tällä hetkellä meidän kodissamme käydään suhteellisen paljon vaikeitakin keskusteluja. Vaikeimmat ovat niitä, kun lapsen pelko omasta identiteetin murenemisesta on läsnä. Niistä en edes kykene kirjoittamaan mitään ainakaan vielä. Mutta moni niistä liittyy siihen, että kuntoutusta ei voi tehdä toisen puolesta ja pitää uudestaan ja uudestaan muistuttaa kuntoutuksesta ja välillä turhauttaa. Välillä tuntuu, että olen aivan hukassa ja suusta tulee vain "vääriä" asioita. Ei uskoisi, että kyseessä on sertifioitu tunnetaito-osaaja, kun tulee huudettua aivan älyttömiä asioita... "Tuntuu, ettet itse ole omalla puolellasi! Miksi sä et TEE niitä asioita, mitä lääkäri/fyssari ohjeistaa? Miten VOI olla, että olet ollut tuntikausia siinä, etkä ole KERTAAKAAN karaissut tai käyttänyt TNS-laitetta tai tehnyt muita harjoituksia? Kukaan muu ei voi niitä treenejä tehdä sun puolesta! Se raaja EI PARANE jos sä et oikeesti TEE niitä asioita!"   Luonnollisesti asiaan vaikuttaa oma energiata...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Explaining pain

  Fyssarin vinkistä löysin tämän videon. Krooninen kipu kuvattu viidessä minuutissa.
Lähetä kommentti
Lue lisää