Siirry pääsisältöön

Hengitys kerrallaan

 Olikohan se universum, joka ajoitti tähän kylkeen myös oman opiskeluni sertifioiduksi työelämän tunnetaito-osaajaksi? Opinnot lähtivät käyntiin samalla viikolla huhtikuussa, kuin se lapsen mitätön pieni loukkaantuminen tapahtui ja silloin ajatus oli, että parantuminen tapahtuisi viikossa. Ensi viikolla valmistun sertifioiduksi työelämän tunnetaito-osaajaksi ja lapsen parantuminen ei ole edes vielä lähtenyt käyntiin. Päinvastoin. 



Opiskelukokonaisuuden ensimmäisestä päivästä jäi paljon mieleen - päällimmäisenä "hengitys kerrallaan"-ajattelu. Se kantoi läpi koko loppukevään, kesän ja alkusyksyn. Ja siihen turvaudun edelleen joka päivä.

Tekisin mitä vaan, jos voisin siirtää lapseni kivun ja tuskan itselleni. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, joten teen parhaani siinä, että kuljen rinnalla, annan tilaa kaikille tunteille, kannustan sopivasti, johdan omaa tunnemaailmaani edes jotenkin ja mahdollistan mahdollisimman normaalin arjen.

Voisin veikata, että tunnetaidot ovat olleet tärkeämmässä roolissa viimeisten kuukausien aikana, kuin koskaan aikaisemmin. Olen tietenkin tiedostanut niiden merkityksen aina. Mutta nämä uudet tunteet ja sfäärit missä ollaan oltu nämä viimeiset kuukaudet ovat kyllä tarjoilleet paljon harjoitusmateriaalia. 

Eli kiitollinen siitä, että nämä opinnot osuivat juuri tähän. Koko skaala tunteita joka päivä. Elämä <3 







Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Riittää, että onnistun joskus

Tällä hetkellä meidän kodissamme käydään suhteellisen paljon vaikeitakin keskusteluja. Vaikeimmat ovat niitä, kun lapsen pelko omasta identiteetin murenemisesta on läsnä. Niistä en edes kykene kirjoittamaan mitään ainakaan vielä. Mutta moni niistä liittyy siihen, että kuntoutusta ei voi tehdä toisen puolesta ja pitää uudestaan ja uudestaan muistuttaa kuntoutuksesta ja välillä turhauttaa. Välillä tuntuu, että olen aivan hukassa ja suusta tulee vain "vääriä" asioita. Ei uskoisi, että kyseessä on sertifioitu tunnetaito-osaaja, kun tulee huudettua aivan älyttömiä asioita... "Tuntuu, ettet itse ole omalla puolellasi! Miksi sä et TEE niitä asioita, mitä lääkäri/fyssari ohjeistaa? Miten VOI olla, että olet ollut tuntikausia siinä, etkä ole KERTAAKAAN karaissut tai käyttänyt TNS-laitetta tai tehnyt muita harjoituksia? Kukaan muu ei voi niitä treenejä tehdä sun puolesta! Se raaja EI PARANE jos sä et oikeesti TEE niitä asioita!"   Luonnollisesti asiaan vaikuttaa oma energiata...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Explaining pain

  Fyssarin vinkistä löysin tämän videon. Krooninen kipu kuvattu viidessä minuutissa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kipu-psykologikäyntejä ja jälleennäkemisiä

 Juuri nyt lapsi ekaa kertaa kipu-psykologilla, jonka jälkeen taas fyssari. Jännitettiin koko viikonloppu onnistuuko, kun oltu kipeenä. Onneks jo eilen alkoi näyttää tosi hyvältä ja päästiin! Olen iloinen, että nyt tämäkin prosessi käynnistyy.  Tämä huone on kiva! Täällä pystyy työskentelemään ja vaan olemaan. Jatkan tätä vasta nyt myöhemmin, koska minut haettiin tuolta pois ja minäkin pääsin psykologille! Olen kyllä niin kiitollinen veronmaksaja. En tiennyt, että olisi myös minun psykologikäyntini, joten en ollut valmistautunut. Oli kyllä sellaista tajunnanvirtaa - ei päätä eikä häntää.. Noh - onneksi se jatkuu! En oikein tiedä sainko siitä mitään muuta vielä, kuin kuuntelevan korvan ja jotain vahvistusta. Olenhan tätä itse-terapioinut jo pitkään - muun muassa kirjoittamalla. Ja siis oli ihanaa vain puhu jollekin, josta tiesi että hän TODELLAKIN ymmärtää mistä kyse. Tuntuu, että sellaisia ei paljoo tule vastaan... Fyssarin kanssa sitten juteltiin lapsen käynnin jälkeen ja oli...
Lähetä kommentti
Lue lisää