Siirry pääsisältöön

Maailmassa on hyviä ihmisiä!

Joskus sitä vaan melkein ällistyy - että miten VOI olla niin hyviä ihmisiä!

Kuten viimeksi kirjoitin, niin lapsen kuntoutuksessa on tällä hetkellä faskia fokuksessa ja olemme löytäneet todella hyvän faskiaterapeutin. En vain ehkä tajunnut miten hyvä hän on, ennen maanantaita.

Lapsi käy maanantaisin treeneissään - eli kerran viikossa edelleen sen hieman pidemmän totaali-stop:in jälkeen. Se on hyvä asia ja vaikuttaa palvelevan kuntoutusta enemmän kuin se, ettei kävisi ollenkaan.

Tästä olimme puhuneet faskiassa myös. Nyt maanantaina treenien jälkeen sain viestin lapsen valmentajalta, että faskiaterapeutti oli käynyt siellä treenihallilla (koska itse käy punttiksella lähistöllä) tutustumassa lapsen treeniympäristöön, valmentajaan ja lapsen treenaamiseen/kuntoutukseen siellä. Hän oli pitkään valmentajan kanssa käynyt asioita läpi ja valmentaja sai vinkkejä. Valmentaja pyysi myös meiltä lupaa viestissä saada faskiaterapeutin puhelinnumero (terapeutti oli pyytänyt häntä kysymään lupaa) ja nyt sitten valmentajalla on myös yhteys henkilöön.

Kaikki tämä täysin ilmaiseksi, pyytämättä ja vain puhtaasta auttamisen halusta ja hyvästä sydämestä. En ollut uskoa silmiäni, kun luin viestiä! Tuntuu, että olisimme voittaneet lotossa!

Tämähän varmasti myös lisäsi huomattavasti lapsen luottamusta häneen. "Näen sinut. Näen mikä on sinulle tärkeää. Haluan tutustua sinuun sinun tärkeimmässä ympäristössäsi."


Kiitollinen <3 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Explaining pain

  Fyssarin vinkistä löysin tämän videon. Krooninen kipu kuvattu viidessä minuutissa.

Kipukeskus, paras keskus

Tänään puhelin soi. Siellä oli fyssari, joka palasi eiliseen käyntiin. Halusi vielä tarkentaa muutamia juttuja. Kuinka usein uutta lastaa tulee pitää ja kuinka pitkään. Oli konsultoinut kollegoja. Juteltiin muutenkin - siitä isoimmasta blokista. Eli se "rakkaudesta lajiin"-homma. Hän sanoi, että emme ole yksin. Että tyypillisiä kroonisen kivun potilaita ovat juuri ääri-kunnianhimoiset ja sisukkaat nuoret. Hän lupasi briiffata psykologia tilanteesta ja varsinkin tästä blokista. Jos vaikka taitava psykologi voisi auttaa nuorta oivaltamaan sen "saat sen mistä luovut" ajatuksen. Hän kertoi myös heidän säännöllisistä tiimipalavereista, missä yhdessä pohtivat näitä case:ejä.  Miten upeeta kun on oikeesti kokonaisvaltainen koppi - eikä vaan nettisivuilla ... 

Live and learn? Tai sittenkin experience trauma and learn?

Siitä on tasan 2kk, kun viimeksi kirjoitin. Olisipa hyviä uutisia... Ajattelin, että ei ole, mutta luin tuon edellisen postauksen ja täytyy sanoa, etten muista koska kipu olisi peak:annut noin, että ambulanssin soittaminen tuntuu ainoalta vaihtoehdolta. Eli sehän on hyvä uutinen! Kahdessa kuukaudessa on tapahtunut ainakin seuraavat asiat: Koko joulukuu rampattiin säännöllisesti Lastensairaalan kipukeskuksessa. Fyssaria ja psykologia. Fyssarilla mentiin lempeästä lähestymisestä järeämpään ja kuntoutustreeniin tuli lisä-intensiteettiä (toteutus tosin vähemmän intensiivistä - koska kipu), koska lempeä lähestyminen ei tuottanut tulosta Lääkäri määräsi toisen lääkkeen annostuksen lisäämistä tuplaan - ehkä se on vaikuttanut megakipu-peak:ien vähenemiseen/loppumiseen? Joululomalla otettiin iisisti ja nautittiin - oli ihanaa! Vaikkakin erilaista. Meidän onneksemme oli sen verran huonot ulkoilukelit, että sisähengailu ei tuntunut muistakaan harmilliselta. Tammikuussa kipukeskuksen yhteisvastaan...