Siirry pääsisältöön

Kipu-psykologikäyntejä ja jälleennäkemisiä

 Juuri nyt lapsi ekaa kertaa kipu-psykologilla, jonka jälkeen taas fyssari. Jännitettiin koko viikonloppu onnistuuko, kun oltu kipeenä. Onneks jo eilen alkoi näyttää tosi hyvältä ja päästiin! Olen iloinen, että nyt tämäkin prosessi käynnistyy. 

Tämä huone on kiva! Täällä pystyy työskentelemään ja vaan olemaan.


Jatkan tätä vasta nyt myöhemmin, koska minut haettiin tuolta pois ja minäkin pääsin psykologille! Olen kyllä niin kiitollinen veronmaksaja. En tiennyt, että olisi myös minun psykologikäyntini, joten en ollut valmistautunut. Oli kyllä sellaista tajunnanvirtaa - ei päätä eikä häntää.. Noh - onneksi se jatkuu! En oikein tiedä sainko siitä mitään muuta vielä, kuin kuuntelevan korvan ja jotain vahvistusta. Olenhan tätä itse-terapioinut jo pitkään - muun muassa kirjoittamalla. Ja siis oli ihanaa vain puhu jollekin, josta tiesi että hän TODELLAKIN ymmärtää mistä kyse. Tuntuu, että sellaisia ei paljoo tule vastaan...

Fyssarin kanssa sitten juteltiin lapsen käynnin jälkeen ja oli ilmeisesti tapahtunut pientä edistystä ja herkistymisalue on kuulemma vähän pienentynyt! Eli viime viikon hengailu, sairastelu, iisisti ottaminen ja todella sinnikäs ja säännöllinen treeni (ja lastahoito) on tuottanut tulosta. Lapsi oli onnesta soikeena, kun sai tällaista palautetta ja on nyt kovin motivoitunut! Voin kuvitella, että kun ei ole oikeastaan ollenkaan tapahtunut edistystä, niin ei ole ollut kovin motivoivaa - eli katsotaan, miten nyt homma menee!

Uskon, että siitä kipu-psykologikäynnistä oli myös hyötyä. Sieltä lapsi sai mukaan nämä:


Miksiköhän minä en saanut tarroja? :)

Pikkusisar tuli kotiin reissusta. Ihana jälleennäkeminen siis! Ja ehkä ihaninta oli kuulla, kun lapsi selitti pikkusisarukselle, miten oli ollut ensimmäistä kertaa kipu-psykologilla. Ja miten hän oli siellä puhunut elämästä. Ja "puhuin paljon susta, kun olet niin iso osa mun elämää! Mä rakastan sua!". Ja pikkusisar vastaa "Ai oikeestiko? Kerroitko musta??" aivan innoissaan ja onnessaan :) Varmasti myös terapeuttista ja varmasti edisti raajan kuntoutusta!



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pitkä matka

Turha sitä on liikaa katsoa taaksepäin. Silti annan itselleni luvan tuntea laajan skaalan vaikeita tunteita liittyen siihen, että aivan mitättömän pieni loukkaantuminen huhtikuussa triggeröi aivan hurjan tapahtumaketjun. Jossitella, sitäkin olen tehnyt ja tulen todennäköisesti tekemään ja ehkä joku päivä pystyn siitä päästämään irti. Tunteita ja oppeja Tapahtumaketju sisältää lukuisia lääkärikäyntejä, magneetteja, röntgeniä ja eri lääkäreiden eri lausuntoja. Huolta, toivoa, helpotusta ja taas kasvavaa huolta. Vähättelyä, liioittelua. Epäuskoa, taistelutahtoa, energiaa ja apatiaa. Vihaa, ärsytystä, katumusta. Häpeää ja turhautumista. Ja myös iloa. Läheisyyttä. Surua. Ja valtavasti rakkautta. Ja oppimista. Vielä muutama kuukausi sitten en edes tiennyt että CRPS on olemassa. En todellakaan tiennyt aivojen kipukeskuksesta mitään. En tiennyt, että aivot voivat kivun takia hylkiä raajan. Ja ehkä nolointa - ja tärkeintä - kaikesta: en tiennyt, että vaikka on vakuutus, niin  Lastensairaala...

Riittää, että onnistun joskus

Tällä hetkellä meidän kodissamme käydään suhteellisen paljon vaikeitakin keskusteluja. Vaikeimmat ovat niitä, kun lapsen pelko omasta identiteetin murenemisesta on läsnä. Niistä en edes kykene kirjoittamaan mitään ainakaan vielä. Mutta moni niistä liittyy siihen, että kuntoutusta ei voi tehdä toisen puolesta ja pitää uudestaan ja uudestaan muistuttaa kuntoutuksesta ja välillä turhauttaa. Välillä tuntuu, että olen aivan hukassa ja suusta tulee vain "vääriä" asioita. Ei uskoisi, että kyseessä on sertifioitu tunnetaito-osaaja, kun tulee huudettua aivan älyttömiä asioita... "Tuntuu, ettet itse ole omalla puolellasi! Miksi sä et TEE niitä asioita, mitä lääkäri/fyssari ohjeistaa? Miten VOI olla, että olet ollut tuntikausia siinä, etkä ole KERTAAKAAN karaissut tai käyttänyt TNS-laitetta tai tehnyt muita harjoituksia? Kukaan muu ei voi niitä treenejä tehdä sun puolesta! Se raaja EI PARANE jos sä et oikeesti TEE niitä asioita!"   Luonnollisesti asiaan vaikuttaa oma energiata...

Explaining pain

  Fyssarin vinkistä löysin tämän videon. Krooninen kipu kuvattu viidessä minuutissa.